PROFESSORI KAARINA KARI (1888–1982)
1888 Kuhmalahdella syntynyttä Kaarina Karia voidaan kiistatta pitää suomalaisen naisliikunnan, retkeilyn ja tunturivaelluksen uranuurtajana.
Papin tyttärenä syntynyt Kaarina Kari teki mittaamattoman arvokkaan uran voimistelunopettajana, lääkärinä, kirjailijana ja liikuntajärjestöjohtajana.
Jo yli sadan vuoden ajan on Kaarina Karin tahto, taito, tarmo ja innostus vaikuttanut suomalaiseen liikuntakasvatukseen ja suomalaisen voimistelun hyväksi.
Vuonna 1911 liikunnanopettajaksi ja 1925 lääketieteen lisensiaatiksi valmistunut Kaarina Kari toimi aktiivisen hiihtoretkeilyn ohella mm. Suomen naisten liikuntakasvatusliiton (nykyinen voimisteluliitto) puheenjohtajana 1921 - 1954. Helsingin tyttönormaalilyseossa Kaarina Kari teki opettajan kasvatustyötä voimistelun ja terveysopin lehtorina 1927–1956 välisen ajan. Vuonna 1936 Kaarina Kari edusti Suomea Berliinin olympialaisissa.
Vuonna 1949 perustettiin Kaarina Karin aloitteesta Kisakallion Urheiluopisto (perustettaessa nimi oli Kisakallion Liikuntaopisto) omaksi koulutusorganisaatiokseen naisten ja tyttöjen voimisteluopistoksi Sipoon Östersundomin Karhusaareen. Kurssikoti hankittiin ennenkaikkea naisvoimistelun ohjaajien kouluttamista ja voimistelukurssien pitämistä varten. Opettajana ja lääkärinä Kaarina Kari kirjoitti mm. yli 20 terveys- ja liikuntakasvatusta, terveydenhoitoa sekä raittiuskasvatusta käsittelevää teosta opetuskäyttöön. Hän kirjoitti mm. voimistelunjohtajan peruskirjan, naisvoimistelun systemaattisen liikuntaopin ja teoksen ”Ikälisää voimistelusta”.
Hiihtoloman ja hiihtovaellusten äiti
Vaikka Karin ”oma laji” oli voimistelu, hän teki kauaskantoista työtä myös talviurheilussa. Erityisesti hiihdossa Kaarina Kari teki työtä, jolla oli kauaskantoiset vaikutukset. Kaarina Kari oli vuonna 1927 opintomatkalla Ruotsissa ja pääsi sattumalta tutustumaan tukholmalaislasten tunturihiihtokurssiin heidän pääsiäislomallaan. Tästä innostuneena Kaarina Kari ryhtyi pohdiskelemaan, olisiko mahdollista että Suomenkin koululaisille voitaisiin järjestää tilaisuus vapaasti ilman kouluhuolia hiihdellä kevättalven hangilla. Helsingin tyttölyseon voimistelun lehtorina tuolloin toiminut Kaarina Kari vei oman luokkansa vuonna 1929 Kajaaniin pääsiäisloman aikana, Helsingin tienoilla kun ei enää ollut lunta. Kouluhallitus suhtautui ideaan myötämielisesti, ja ymmärsi asian merkityksen ja kannatti kurssia myöntäen lähtijöille retkeilyliput rautatielle. Näin ensimmäinen askel ainutlaatuiseen koululaishiihtopäivien viettoon maassamme oli otettu. Onnistuneen matkan aikana Karin päässä kypsyi ajatus koululaisten hiihtoretkeilystä pääsiäislomalla ja hän aloitti vaikuttamisen viranomaisiin.
Kaarina Karin ohella liikuntavaikuttaja Tahko Pihkala ryhtyi ajamaan Karin kehittämää asiaa ja lopulta Kaarina Karin hiihtoretkeilykurssin aloitteesta annettiin asetus valtion oppikoulujen hiihtolomasta 2. joulukuuta 1933 ja vastaava asetus kansakoululaisten hiihtolomasta 14. joulukuuta 1934.
Kaarina Kari oli myös yksi Lapin vaellusmatkailun pioneereista 1930-luvulla. Kari oli ensimmäinen nainen, joka vaelsi Halti-tunturille. Ensimmäisellä matkallaan Kari vei mukanaan tunturin huipulle vieraskirjan, johon sittemmin ovat kymmenet tuhannet retkeilijät kirjoittaneet nimensä. Kari kirjoitti myöhemmin kokemuksistaan teoksen Haltin valloitus. Lapin hiihtovaelluksista löytyy myös ainutlaatuista autentista videomateriaalia ja niistä on leikattu DVD ”Nähdä tunturit ja elää”.
Voimistelu rakkain harrastus
Innovatiivisena ja ennakkoluulottomana naisena voimistelu oli Kaarina Karin rakkain harrastus. Hän toimi Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton puheenjohtajana 1921–1954 ja oli perustamassa vuonna 1949 Kisakallion Urheiluopistoa. Oppiakseen ja kehittääkseen suomalaista voimistelua Kaarina Kari kiersi paljon ulkomailla hakemassa ideoita ohjaustoimintaan ja mm kenttänäytöksiin. Kaarina Kari edusti Suomen mm Berliinin Olympialaisissa 1936. Kaarina Kari loi myös voimistelupiireissä hyvin tunnetun Kaarinan voimavanteen liikuntavälineeksi ehkäisemään ikääntyvien ihmisen aikuislatistumaa. Kaarina Kari sai 1920-luvulla jopa radion ovet avautumaan radion voimistelutunneille sekä myöhemmin liikunta-aiheisille pakinoille.
Kaarina Karille on myönnetty mm. Suomen urheilun suuri ansioristi vuonna 1954, professorin arvonimi 1959 ja Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinto 1966.
Professori Kaarina Kari sai yhdessä tasavallan presidentti Urho Kekkosen kanssa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen ensimmäisen liikunnan kunniatohtorin arvonimen vuonna 1969.
Suomen Urheilun kunniagalleriaan, Urheilumuseon Hall of Fameen Kaarina Kari nimettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017.
Tämän pitkän ja monipuolisen elämäntyön tehneen naisen nimeä kantava säätiö, Kaarina Karin Säätiö perustettiin vuonna 1983. Säätiön tarkoitus on välittää jälkipolville Karin elämäntyön saavutuksia sekä edistää naisten liikuntakasvatuksen kehittämistä ja Kisakallion Urheiluopiston toimintaa.
Kiveenhakatut - Kaarina Kari
Matka vie Kuhmalahden hautausmaalle, jossa muistellaan professori Kaarina Karia - naisten liikunnan vahvaa puolestapuhujaa ja kehittäjää. Toimittajina Arto Teronen ja Jouko Vuolle.