Julkaistu 25.06.2025
Blogi: Motorinen monipuolisuus – ympäristön merkitys taitojen oppimiseen
Kolmen kampuksen blogissa syvennytään tällä kertaa motoriseen monipuolisuuteen ja erityisesti ympäristön merkitykseen taitojen oppimisessa. "Taitojen kehittyminen ei ole yksittäinen oivallus, vaan pitkä prosessi, joka vaatii huomattavan määrän harjoittelua", kirjoittaa urheilun asiantuntijamme Markus Saaristo.
Mitä on taito?
Taito ei ole sattumaa, vaan hermoston ja lihaksiston yhteistoiminnan kehittymistä, joka mahdollistaa liikkeen hallinnan ja sopeutumisen muuttuviin tilanteisiin. Aikaisemmin taito nähtiin ennalta opittuna suorituksena, mutta nykykäsityksen mukaan taitavuus on kykyä mukauttaa ja soveltaa opittua taitoa erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Harjoittelun seurauksena keskushermostossa sekä aivoissa tapahtuu pysyviä rakenteellisia muutoksia.
Taidon oppimisessa toistettavuus on avainasemassa. Kuka tahansa voi onnistua yksittäisessä suorituksessa sattumanvaraisesti, mutta taito kehittyy vasta, kun suoritus yhdenmukaistuu, muuttuu pysyväksi ja on sovellettavissa eri tilanteisiin eri ympäristöissä. Taitojen kehittyminen ei ole yksittäinen oivallus, vaan pitkä prosessi, joka vaatii huomattavan määrän harjoittelua. Taito on automatisoitunut, kun sitä pystytään soveltamaan monipuolisesti eri ympäristöissä.
Taitoharjoittelun kulmakivet
Määrä on yksi taitojen oppimisen peruspilareista. Neurofysiologinen tutkimus osoittaa, että motorinen oppiminen ei perustu pelkästään ymmärrykseen, vaan vaatii lukemattomia toistoja ja pitkäjänteistä harjoittelua, jotta hermoston rakenteet ja yhteydet mukautuvat tarkoituksenmukaiseksi. Esimerkiksi koripalloilijan heittotaidon kehittyminen perustuu toistoihin, joiden myötä suoritus automatisoituu ja muuttuu luontevaksi osaksi pelitilanteita. Oppiminen on erillinen prosessi suorituksesta – yksittäinen onnistunut suoritus ei tarkoita, että taito olisi pysyvää.
Vaihtelu on toinen keskeinen tekijä taitojen oppimisessa. Pelkkä saman liikkeen mekaaninen toistaminen ei ole tehokkain tapa kehittyä, sillä tällöin ympäristössä tapahtuvat muutokset pysyvät samoina, jolloin havaintopäätöksenteko akseli jää todennäköisesti vajavaiseksi. Harjoitteiden luomisessa vain mielikuvitus on rajana – drillit eivät ohjaa tekemistä vaan tavoitteet. Tämä tekee taidosta joustavamman ja parantaa sen siirtovaikutusta pelitilanteisiin ja urheilusuorituksiin. Valmentajien tehtävänä tulisi olla pelaajien ja urheilijoiden kehittäminen hyviksi ongelmanratkaisijoiksi muuttuvassa ympäristössä eikä mekaanisiksi koneiksi, joissa X:t ja O:t ovat kaiken keskiössä.
Palaute on kolmas keskeinen elementti taitojen oppimisessa. Valmentajan on tärkeää tunnistaa, milloin ohjata urheilijaa ja milloin antaa hänen itse kokeilla ja oivaltaa ratkaisut. Liiallinen ulkopuolinen ohjaus voi tehdä urheilijasta riippuvaisen palautteesta, jolloin hän ei opi itse arvioimaan suorituksiaan ja tekemään päätöksiä itsenäisesti. Valmentaja voi käyttää hyväkseen Constraints-Led Approach (Davids) – teoriaa, jossa harjoitustilanteen rajoitteita manipuloidaan siten, että urheilija joutuu itseorganisoitumisen kautta löytämään ratkaisut.
Sisäisen motivaation psykologiset perustarpeet
Oppiminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan siihen vaikuttavat myös psykologiset tekijät. Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian mukaan urheilijan motivaatio rakentuu kolmen keskeisen tekijän varaan: autonomia, koettu pätevyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.
Jos valmennus perustuu liialliseen kontrolliin, urheilijan autonomia heikkenee. Jos oppimisympäristöt eivät ole turvallisia ja rohkaise pelaajia vastavuoroiseen vuorovaikutukseen, ei sosiaalinen yhteenkuuluvuus toteudu. Toisaalta mikäli tehtävät ovat liian haastavia tai liian helppoja, on mahdotonta saavuttaa ”flow tilaa”. Osallistava valmennus, jossa urheilija saa mahdollisuuden tehdä päätöksiä ja vaikuttaa omaan harjoitteluunsa, tukee motivaatiota ja pitkäjänteistä sitoutumista. Tehtäväorientoitunut ilmapiiri, jossa korostetaan kehittymistä ja oppimista eikä pelkästään yksittäisten suoritusten onnistumista, tukee urheilijan pitkäjänteistä kasvua ja taitojen kehittymistä. Valmentajathan eivät voi kaataa motivaatiota pelaajille, ainoastaan rakentaa oppimisympäristöjä, joissa on mahdollisuus täyttää psykologiset perustarpeet.
Taito-360 alue
Kolmen kampuksen urheiluopiston Taito-360 on monipuolinen harjoitteluympäristö, joka tukee itseorganisoituvaa oppimista motoristen taitojen kehittämisessä. Alueen rakenteet, kuten epätasaiset pinnat, kiipeilytelineet ja tasapainoelementit, kannustavat luovaan liikkumiseen ilman ennalta määrättyjä sääntöjä. Ympäristö ohjaa harjoittelua luonnollisesti, tarjoten haasteita eri taitotasoille ja mahdollisuuden kokeilla erilaisia liikkumisen tapoja omien vahvuuksien ja kehityskohteiden mukaan. Tervetuloa kokeilemaan!
Teksti:
Markus Saaristo, LitM
Kolmen kampuksen urheiluopiston urheilun asiantuntija
Lähteet:
Davids, K., Button, C., & Bennett, S. (2008). Dynamics of skill acquisition: A constraints-led approach. Human Kinetics.
Dayan, E., & Cohen, L. G. (2011). Neuroplasticity subserving motor skill learning. Neuron, 72(3), 443–454. https://doi.org/10.1016/j.neuron.2011.10.008
Ryan, R. M., & Deci, E. L. (2017). Self-Determination Theory: Basic Psychological Needs in Motivation, Development, and Wellness. Guilford Publications.
Renshaw, I., & Chow, J.-Y. (2019). A constraint-led approach to sport and physical education pedagogy. Physical Education and Sport Pedagogy, 24(2), 103–116. https://doi.org/10.1080/17408989.2018.1552676
Takaisin uutisiin