•  

Varaa nyt

1. Valitse laji

1. Ota yhteyttä

3. Jalkapallokentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Haluamme varmistua että tekonurmikentän kaikki palvelut (alkuverryttelytilat, pukukopit, lajisi vaatima kalusto) ovat käytössäsi.

Jalkapallokentän varaukset ja tiedustelut:

Elina Kaukojärvi, avainasiakasvastaava

+358445846518

1. Ota yhteyttä

3. Padel-kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Padel-kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Ota yhteyttä

3. Tennis-kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Tennis-kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Ota yhteyttä

Jäähallin varaaminen onnistuu vain puhelimitse,
koska haluamme varmistua että halli on miehitetty ja kaikki palvelut (alkuverryttelytilat, pukukopit, lajisi vaatima kalusto) ovat käytössäsi.

Jäähallin varaukset ja tiedustelut:

Jenni Korhonen, avainasiakasvastaava

+358 44 584 9122

1. Ota yhteyttä

3. Beach volley -kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Beach volley -kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Valitse saapumispäivä

Valittuna:
Valitse saapumispäivä
Hakutuloksia (0 kpl)
Vapaana
Valittuna
<< Uusi haku

Tapahtumakalenteri

Tapahtumatyypit

Voit suodattaa tapahtumia valitsemalla yhden tai useamman tapahtumatyypin. Saat lisätietoa tapahtumasta klikkaamalla sitä kalenterissa.

syyskuu 2020

ma ti ke to pe la su
31. 1. 2. 3. 4. 5. 6.
7. 8. 9. 10. 11. 12. 13.
14. 15. 16. 17. 18. 19. 20.
21. 22. 23. 24. 25. 26. 27.
28. 29. 30. 1. 2. 3. 4.

Kumivanteella ehkäistiin ”Aikuislatistumaa”

Kumivanne oli halkaisijaltaan 45 cm, painoltaan kilon ja kimmoisuudeltaan ja vetolujuudeltaan 250 kiloa. Pieni koko teki välineen käytön helpoksi, joten se sopi pieniinkin tiloihin. Tuo ”ihmelaite” tuli laajemmin tunnetuksi kun Kaarina Karin kirjoittama kirja ”Kumivannevoimistelu” ilmestyi vuonna 1973, mutta kehitteillä se oli ollut suunnittelijansa ajatuksissa jo vuodesta 1959 alkaen, jolloin ”suunnittelin kumivanteen välineeksi ikänaisten voimisteluun”, Kaarina Kari kertoi kirjan alkusanoissa.

Kaarina Karin ajatuksissa kumivanne oli tarkoitettu iäkkäiden mahdollisuuksiin käyttää tavallista raskaampaa välinettä hyödyllisesti. ”Fyysisten kykyjeni vähentyminen iän mukana on tietysti rajoittanut omia kokeilujani vanteen käytössä, mutta ikävuosillani on ollut myös omat etunsa, sillä olen omakohtaisesti voinut todeta, mitä kaikkea keski-ikäiset ja ikääntyneet ihmiset tarvitsevat ja voivat tehdä terveytensä hyväksi”, Kaarina Kari kirjoitti.

 

Mutta mikä riemukkainta, Kaarina Kari osasi myös tiivistää kumivanteen sanoman yhdellä sanalla kertomaan mitä sen käyttämisellä pyrittiin ehkäisemään – ”aikuislatistumaa”. Moisen sanan voi luoda ainoastaan tähän mahtavien mahdollisuuksien suomen kieleen, joka valitettavasi nykyaikana on köyhtymässä ja sekoittumassa osaksi jotain englantilaista kielen yksinkertaisuutta.

Kun Harri Hollo vuonna 2006 valittiin Kisakallion markkinointipäälliköksi, hän lähes ensi töinään löysi näitä 40 vuotta vanhoja, jo haurastuneita Kaarina Karin kumivanteita. ”Selvitin että aikanaan Nokian Gummitehdas niitä teki Suomessa ja soitin nykyisen Nokian Kumitehtaan muottimestarille. Hän muisti että heillä on ollut sellainen muotti joskus 30 -40 vuotta sitten, ainakin hän oli sellaisesta lukenut. Muottia ei kuitenkaan löytynyt, eikä ollut taloudellisesti järkevää tehdä Suomessa niin pientä erää”, Harri Hollo muistaa. Uusi sarja vanteita tehtiin Aasiassa Kaarina Karin säätiön rahoituksen tuella.

Jo silloin uskallettiin ottaa riskejä ja antaa unelmien elää, vaikka ei varmaan tiedetty mitä se tarkoittaa.

Nyt vanne on jälleen käytössä ja voimavanne-jumpat kuuluvat yhä olennaisena osana Kisakallion kurssien sisältöön. ”Uusi vanne on aivan samanmittainen ja muotoinen kuin vanha, myös saman painoinen ja estänee tätä aikuislatistumista samalla tavalla. On tietysti mahdotonta sanoa, onko jäykkyys ihan sama kuin silloin aikoinaan, pyrittiin kuitenkin vetolujuudeltaan ja painoltaan tekemään ihan samanlainen”, Harri Hollo kertoo, kun vierailimme toukokuisena, aika koleana päivänä kaiken alkulähteillä Karhusaaressa, jossa Kaarna Kari lienee jo kumivannettaan ensimmäistä kertaa suunnitellut ja kokeillutkin.

Kisakalliossa ei sen historian aikana ole ollut liikaa miehiä virassa, ensimmäinen oli valmentajana tunnettu Pertti Helin. Nykyinen toiminnanjohtaja Petri Tarkkanen samoin kuin rehtori Asko Härkönen ovat miehiä, mikä jonkun mukaan voisi kertoa jopa ”tasa-arvoon lisääntymisestä” naisvaltaisessa toiminnassa. Harri Hollon mukaan ”Kisakallion taannoinen rehtori Seija Toivonen sanoi aina, että te pojat olette ikuisesti koeajalla, katsotaan mihin pojat pystyvät. Nyt olemme saaneet keksiä itsekin uusia juttuja, mutta pyrin kyllä aina silloin tällöin vieläkin soittelemaan Seikulle eli Seija Toivoselle.”

Kun Harri Hollo sai paikan Kisakalliosta, Seija Toivonen antoi ensimmäiseksi hänen käteensä Kisakallion ja Kaarina Karin historiikit ja sanoi että ”tentti on sitten kahden viikon päästä”. ”Se on aina ollut periaate uusille työntekijöille että olemme halunneet antaa luettavaa, jotta tulija pääsisi edes jollain tavalla käsitykseen ja ymmärrykseen, mistä me tulemme. Kisakallion henki ja perustehtävä on ollut tärkeää ymmärtää liikunnan ja urheilun edistämisen parissa”, Harri Hollo korostaa.

Harrin itsensä mieleen noista ”tervetuloakirjoista” on jäänyt ensinnäkin se ensimmäinen Kisakallio, joka löytyi huutokaupasta puolivahingossa. ”Jo silloin uskallettiin ottaa riskejä ja antaa unelmien elää, vaikka ei varmaan tiedetty mitä se tarkoittaa. Koen itse työssäni vähän samalla tavalla ja olen nauttinut jokaisesta työpäivästä, koska Kisakalliossa on saanut unelmoida ja miettiä asioista isosti.”

Lisäksi Harri Hollo muistaa lukiessa mieleen nousseen ne vaikeudet ja haasteet, joita Karhusaaressa oli. ”Saareen ei ollut tietä ja talvella jouduttiin menemään jään yli. Nyt kun olemme täällä ja mietitään mitä ne naiset todella 60 -70 vuotta sitten ovat tehneet, niin on se ollut kovaa. Kaikki vedet ja lämmitysöljyt on jouduttu kuljettamaan saareen, ruuat ja kaikki. Nytkin tässä kolmen asteen räntäisessä ilmassa jo pelkkä meren yli katseleminen on kylmää touhua”, Harri Hollo sanoo vieraillessamme Karhusaaressa.

Harri haluaa lisäksi nostaa vielä yhden asian tärkeänä osana Kisakallion ja erityisesti Kaarina Karin perintöä. ”Joskus haluan itsekin vielä toteuttaa Kaarina Karin hengen ja uroteon, minkä hän teki vaeltaessaan Halti-tunturille 1930-luvun lopulla. Olen löytänyt siitä Kaarina Karin hengestä jotain samaa mitä itse koen ja haluan välittää tuleville sukupolville, jotain sellaista ennakkoluulotonta, rohkeaa, uudisraivaajan innovatiivisen ajattelun mallia. Olihan Kaarina Kari hyvin innovatiivinen nähdessään jo silloin että voimistelijat tarvitsevat kurssikodin ja koulutuskeskuksen ja myöhemmin Lohjan Kisakallion, jossa liikuntatilat olivat jo paljon laajemmat kuin Karhusaaressa.”

”Koen myös siinä mielessä jotain samaa kuin Kaarina Kari eli oman lajini suunnistuksen kautta luonnossa elämisen ja liikkumisen vaikutuksen terveyteen ja henkiseen terveyteen. Koen ja lataan edelleen akkuja samaan tapaan kuin Kaarina oman aikakautensa kollegojen kanssa luonnossa”, Harri Hollo arvioi.

Kisakallion historian suurina merkkipaaluina Harri Hollo näkee ensinnäkin siirtymisen Karhusaaresta Lohjalle, sinne rakennetun silloin modernin, hienon palloiluhallin ja 50 vuotta myöhemmin Susi Training Centerin. ”Lähdimme 2000-luvun puolivälin jälkeen isosti kehittämään ja uudistamaan Kisakalliota. Yksi osa sitä yli 20 miljoonan investointikokonaisuutta on Susi Training Center, jonka synty ja tarina on minulle äärimmäisen iso asia. Eli kun Kisakallio tuli Lohjalle tehtiin jo mittaluokassaan valtava investointi ja 50 vuotta myöhemmin ihan yhtä suuri.”

Kun urheilu- ja palloiluhalli vuonna 1967 avattiin, se oli oman aikansa huippulaatua lattiansa ja muun puolesta ja kaikki halusivat pian sitä käyttää. ”Esimerkiksi kun Kallu Tuominen oli koripallojoukkueen kanssa leirillä Kisakalliossa, siellä pelattiin myös suljettujen ovien takana harjoitusotteluita muun muassa Neuvostoliittoa vastaan, halusivat silloin niin kuin nytkin 50 vuotta myöhemmin tulla Suomeen parhaisiin olosuhteisiin. Nyt parketti on NBA-tasoa ja sängyt muun muassa 230 cm pitkiä puhumattakaan ruokahuollosta ja muusta. Saamani palautteen mukaan se on harjoituskeskuksena Euroopassa ihan TOP-3-joukossa, niin hyvä kuin tarvitaan”, Harri Hollo sanoo.

Iso asia tietysti oli moottoritien valmistuminen kymmenen vuotta sitten. Tie mahdollisti isot investoinnit ja nosti Kisakallion merkittävien urheiluopistojen joukkoon. Harri Hollo korostaa vielä että ”Kisakallion historiaa on sen naisten rohkeus ja osaltaan myös rahattomuus”. ”Kovalla työllä on otettu riskejä samalla miehiä ’raa´asti’ hyväksikäyttäen. Naiset myös tekivät aika kovia markkinointitempauksia pumpulityttöesityksineen eli kaikilta osin ns. naisasianaiset eivät ole olleet kireitä, vaan on tanssittu Kisakallion hyväksi. Naiseuden käyttäminen hyväksi on ollut sallittua”, Harri Hollo korostaa.

Kisakallion voimisteluhistoria näkyy Hollon mukaan siinä että päälajeja Kisakalliossa ovat kuitenkin joukkue- ja rytminen voimistelu. Hollon mukaan Kisakalliossa leireilevä naisten rytmisen voimistelun maajoukkue saavuttaa viikko toisensa jälkeen ennätyspisteitä ja hyviä sijoituksia maailman cupissa.  Hollolle rytmisen voimistelun kehittäminen tärkeää, koska ”olin kymmenen vuotta sitten palkkaamassa ensimmäistä päätoimista voimisteluvalmentajaa Larisa Gryadunovaa”. ”Siitä lähti Kisakallion halu olla mukana lajin kehittämisessä, jonka välietappi oli Katja Volkovan saaminen Rion olympiakisoihin. Ja uskon että nyt meillä harjoitteleva naisten rytmisen joukkue on mukana vuoden 2020 Tokion olympiakisoissa”, Harri Hollo ennakoi.

”Kisakalliolle tämä on iso asia myös siksi että ilman Kaarina Karia ja strategista kumppania Voimisteluliittoa meillä ei olisi yhteispalkkausmalleja, jotka mahdollistavat tänä päivänä jopa kolmen voimisteluvalmentajan palkkaamisen Kisakallioon. Panostus on iso ja haluamme myös nauttia työn hedelmistä varsinkin jos saadaan paikka olympiakisoissa kahdeksan joukkoon. Silloin on kohtuu hyvin onnistuttu yhdessä lajiliiton ja muiden kumppanien kanssa”, Harri Hollo kokee.

Sitten takaisin vielä niihin alussa mainittuihin kumivanteisiin; jos joku nyt kokee itsensä ensinnäkin aikuiseksi ja tuntee vähitellen ”aikuislatistuvansa” niin ei muuta kuin Kisakallioon. Markkinointijohtaja kyllä järjestää vanteet!