•  

Varaa nyt

1. Tarkenna

1. Ota yhteyttä

3. Jalkapallokentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Haluamme varmistua että tekonurmikentän kaikki palvelut (alkuverryttelytilat, pukukopit, lajisi vaatima kalusto) ovat käytössäsi.

Jalkapallokentän varaukset ja tiedustelut:

Elina Kaukojärvi, avainasiakasvastaava

+358445846518

1. Ota yhteyttä

3. Padel-kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Padel-kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Ota yhteyttä

3. Tennis-kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Tennis-kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Ota yhteyttä

Jäähallin varaaminen onnistuu vain puhelimitse,
koska haluamme varmistua että halli on miehitetty ja kaikki palvelut (alkuverryttelytilat, pukukopit, lajisi vaatima kalusto) ovat käytössäsi.

Jäähallin varaukset ja tiedustelut:

Jenni Korhonen, avainasiakasvastaava

+358 44 584 9122

1. Ota yhteyttä

3. Beach volley -kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Beach volley -kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Valitse saapumispäivä

Valittuna:
Valitse saapumispäivä
Hakutuloksia (0 kpl)
Vapaana
Valittuna
<< Uusi haku

Tapahtumakalenteri

Tapahtumatyypit

Voit suodattaa tapahtumia valitsemalla yhden tai useamman tapahtumatyypin. Saat lisätietoa tapahtumasta klikkaamalla sitä kalenterissa.

Leirit ja lomat

huhtikuu 2020

ma ti ke to pe la su
30. 31. 1. 2. 3. 4. 5.
6. 7. 8. 9. 10. 11. 12.
13. 14. 15. 16. 17. 18. 19.
20. 21. 22. 23. 24. 25. 26.
27. 28. 29. 30. 1. 2. 3.
Paytrail palautukset
X

Paytrail palautukset

Alkaa
1.5.2020
Päättyy
31.5.2020

Paytrail palautukset

Varaa

Kisakallion henki ja perintö

Rohkeasti maailmalle katsoen! 

Kisakallion juhlavuoden artikkelisarja lähti oikeutetusti liikkeelle opiston perustajasta, professori Kaarina Karista, jonka merkitys Kisakalliolle ja sen hengelle on tullut vahvasti esille matkan varrella ja koko Kisakallion 70-vuotisen matkan. 

Vahvasti se ponnahti esiin myös pohtiessamme markkinointi- ja kehitysjohtaja Harri Hollon kanssa Kisakallion henkeä siellä, mistä sen voi olettaa alkujaankin syntyneen – Karhusaaressa vanhan Kisakallion tontilla.

Kuin terveisinä Kaarina Karilta vanhan Kisakallion ylisiltä löytyi aiemmin kaksi Kaarina Karille kuulunutta suksiparia. Suksien ilmestyessä marraskuun 3. päivänä käynnissä oli kahvitilaisuus, jossa muisteltiin juuri muuttopäivänä Kisakallion 70-vuotista historiaa; 1950-luvulta peräisin olevat sukset olivat jääneet vanhaan Kisakallioon Karhusaareen lähdettäessä vuonna 1966 Lohjalle.

 

Suksien löytöpäivänä paikalla muistelemassa oli suuri joukko Kisakallion henkilökuntaa ja ystäviä vuosien varrelta, muun muassa tähän artikkelisarjaan haastatellut keittäjä Sanni Niva sekä rehtorit Seija Toivonen ja Anneli Nokkala. Heidän tarinoidensa kautta on hyvin tullut ilmi, että varsinkin alkuvuosina Kisakallion henkeä ylläpiti ääretön sitkeys. Tavarat piti tuoda saareen soutaen tai talvella jäätä pitkin, alku oli jatkuvaa kamppailua rahasta, liikunta- ja majoitustiloista. Kaikkea olisi pitänyt olla lisää toiminnan kehittämiseksi, mutta kaiken puuttuessa intohimoa oli sitäkin enemmän, siitä ei ollut pulaa. Innostuneisuus, uteliaisuus ja halu kokeilla olivat jo silloin Kisakallion henkeä.

Kaarina Karilta jäivät siis ainakin kahdet sukset, mutta myös muuta omaisuutta, koska ”hän oli säästävä ja tarkka ihminen”, kuten Harri Hollo kuvaa. ”Se mitä Kaarina Kari jätti on tarkoitettu täysin Kisakallion kehittämiseen. Kun Kari vuonna 1982 menehtyi, perustettiin jo seuraavana vuonna Kaarina Karin rahasto, josta myöhemmin tuli Kaarina Karin säätiö”, Hollo kertoo.

”Säätiö on 35 vuoden aikana tukenut sääntöjensä mukaisia Kisakalliota ja voimistelua niin, että tällä hetkellä vuotuinen tuki on merkittävä viisinumeroinen summa.

Säätiö on siis perustamisensa jälkeen jakanut reippaan seitsemän numeroisen summan Kisakallion ja sen toisen tavoitteen voimistelun kehittämiseen”, Hollo kuvaa.

”Kaarina Karin Säätiön tuki on ollut osa Kisakallion henkeä ja on sitä myös tulevaisuudessa. Konkreettisesti säätiö esimerkiksi nyt juhlavuonna 2019 on tukenut merkittävällä tavalla kolmen voimisteluvalmentajan eli Larisa Gryadunovan, Johanna Ahlqvistin ja Veeran Kainulaisen palkkausta. Muu tuki voimisteluvalmentajien palkkaukseen tulee Kisakalliolta itseltään sekä Voimisteluliitolta ja Olympiakomitealta”, Hollo sanoo.

Kaarina Karin Säätiön tuki on ollut osa Kisakallion henkeä ja on sitä myös tulevaisuudessa.

Kisakallion hengen Harri Hollo haluaa tiivistää näin: ”Minulle se tarkoittaa heittäytymistä, innostuneisuutta, rohkeaa tapaa suhtautua maailmaan, uteliaisuutta, kansainvälisyyttä, mahdollisuuksia kokeilla ja haastaa itseään.”

Mitä Kisakallion henki sitten pitää sisällään, jos puhutaan nimenomaan liikuntakulttuurista? Harri Hollon mukaan se onkin jo isompi kysymys. ”Kaarina Karihan ei suoranaisesti vastustanut kilpaurheilua, mutta suhtautui siihen erityisesti uransa alussa jopa kriittisesti, oli enemmän terveyden ja liikunnan edistäjä. Toki Kaarina Karin ajatukset urheilusta vuosien saatossa muuttuivat ja suhtautuminen kilpaurheiluunkin tuli positiivisemmaksi. Alkuun hänelle Kisakallion henkeä oli kuitenkin enemmän ihmisten monipuolinen liikuttaminen, terveyden edistäminen ja liikunnallisten mahdollisuuksien tarjoaminen”, Hollo korostaa.

Voi olla että Kaarina Kari ei olisi kaikista asioista samaa mieltä, jos saisi tutustua nykyiseen Kisakallioon, mutta kuka ei olisi jos saisi mahdollisuuden liikkua omasta nykyisyydestään tulevaisuuteen, johon ei itse ole ollut vaikuttamassa. Kaarina Karin säätiön kautta suuria osia Kaarina Karin luomasta Kisakallion hengestä on kuitenkin olemassa. Ja sitä henkeä halutaan Kisakalliossa myös viedä eteenpäin.

”Käsiä ei ole koskaan liikaa sidottu”

Harri Hollon mukaan ”henkeä on ennen kaikkea osaamisen perintö, jota me haluamme jakaa tuleville liikunnanohjaajille, valmentajille, ammattivalmentajille, opettajille sekä totta kai lapsille ja nuorille”.

”Liikuntamyönteisyyden synnyttäminen eri muodoissaan ja liikuntataitojen opettaminen ovat tärkeä osa kokonaisuutta.”

Eivätkä kaikki asiat sitten Kaarina Karin suinkaan ole 70 vuoden aikana muuttuneet. Harri Hollo sanoo keskustelleensa asiasta paljon muun muassa Seija Toivosen ja Anneli Nokkalan sekä monien 1950- ja 1960-lukujen Kisakallion opettajien kanssa. ”Luulen että isoin muuttumaton asia on innostuneisuus ja uteliaisuus sekä mahdollisuus tehdä asioita rohkeasti. Kisakallion ihmisten käsiä ei ole koskaan liikaa sidottu, on ollut mahdollisuus rohkeasti ajatella, kehittää ja innovoida.”

Jatkossa Kisakallion henki näkyy Harri Hollon mielestä avarakatseisuutena ja haluna laajentua myös oman tontin ulkopuolelle. ”Uskon että Kisakallio tulee jatkossa olemaan laaja yhteiskunnallinen toimija, joka jakaa osaamista myös nykyisen Lehtokumpu-tilan ulkopuolella. Olemme esimerkiksi vuodesta 2012 alkaen olleet Urhean eli Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kehittämisessä mukana, nykyään myös osakkaana Urhea halli Oy:n toiminnassa ja rakentamisessa.”

”Avarakatseisuus ja tapa toimia myös Lohjan ulkopuolella on ilmentymä Kisakallion hengestä. Sitä Kaarina Kari ja aikalaisensa jo toivoivat, ei toimimista pelkästään Karhusaaressa, vaan lähtemistä pelkäämättä maailmalle.”

Olemme puhuneet ja pohtineet Kisakallion henkeä nimenomaan sen synnyinsijoilla Karhusaaressa, jonka elinkaari on monessa mielessä kääntynyt jo vanhuuden puolelle. Voikin kysyä, jääkö siitä mitään konkreettista nykyisen Kisakallon käytettäväksi ja muistojen tukemiseksi?

Harri Hollokin näkee että Karhusaari on parhaat päivänsä nähnyt ja osa alkuperäisistä rakennuksista tullaan varmasti jossain vaiheessa purkamaan.

 

Hollo sanoo keskustelleensa aiheesta nykyisen kiinteistön omistajan kanssa näyttäessään Karhusaaren liikuntahallin sokkelissa olevia kiviä. ”Nuo liuskekivet tullaan siirtämään Lohjalle kun Kisakallion päärakennus laajenee. Ne eivät tuhoudu purkutöissä, vaan seuraavat mukana tulevaisuuteen, ovat sellainen arkkitehtuurinen yksityiskohta, perintö Karhusaaresta jonka haluamme viedä mukanamme.”

”Siirrämme siis konkreettisesti Karhusaaresta jotain pysyvää mukaamme. Siitä tulee jälleen uusi tarina jälkipolville.