•  

Varaa nyt

1. Tarkenna

1. Ota yhteyttä

3. Jalkapallokentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Haluamme varmistua että tekonurmikentän kaikki palvelut (alkuverryttelytilat, pukukopit, lajisi vaatima kalusto) ovat käytössäsi.

Jalkapallokentän varaukset ja tiedustelut:

Elina Kaukojärvi, avainasiakasvastaava

+358445846518

1. Ota yhteyttä

3. Padel-kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Padel-kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Ota yhteyttä

3. Tennis-kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Tennis-kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Ota yhteyttä

Jäähallin varaaminen onnistuu vain puhelimitse,
koska haluamme varmistua että halli on miehitetty ja kaikki palvelut (alkuverryttelytilat, pukukopit, lajisi vaatima kalusto) ovat käytössäsi.

Jäähallin varaukset ja tiedustelut:

Jenni Korhonen, avainasiakasvastaava

+358 44 584 9122

1. Ota yhteyttä

3. Beach volley -kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Beach volley -kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Valitse saapumispäivä

Valittuna:
Valitse saapumispäivä
Hakutuloksia (0 kpl)
Vapaana
Valittuna
<< Uusi haku

Tapahtumakalenteri

Tapahtumatyypit

Voit suodattaa tapahtumia valitsemalla yhden tai useamman tapahtumatyypin. Saat lisätietoa tapahtumasta klikkaamalla sitä kalenterissa.

Leirit ja lomat

huhtikuu 2020

ma ti ke to pe la su
30. 31. 1. 2. 3. 4. 5.
6. 7. 8. 9. 10. 11. 12.
13. 14. 15. 16. 17. 18. 19.
20. 21. 22. 23. 24. 25. 26.
27. 28. 29. 30. 1. 2. 3.
Paytrail palautukset
X

Paytrail palautukset

Alkaa
1.5.2020
Päättyy
31.5.2020

Paytrail palautukset

Varaa

Kisakallion ”ensimmäinen mies” muistaa "valtavan hienon yhteistyön hengen"

Pertti Helin muistetaan monien, erityisesti naisjuoksijoiden valmentajana, mutta harvempi taitaa tietää tai muistaa että Helin oli myös ensimmäinen palkattu mies Kisakallioon, naisten opistoon, jossa historia on jo muovannut miehet vähemmistöksi. Joku voisi pitää moista asemaa jopa historiallisen tärkeänä, mutta Helinille se ei ole ollut sinällään merkittävää. ”Olin jo aiemmin ollut naisten valmentajana ja suhtautuminen toiseen sukupuoleen oli luonnollinen”, Helin korostaa ja muistaa miten ”Kisakalliossa ei koskaan katsottu kumpi on parempi, nainen vai mies, eikä koskaan syntynyt ristiriitoja, tulimme erittäin hyvin toimeen”.

Tausta Helinin seitsenvuotiseen Kisakallio-aikaan löytyy jo 1960-luvulta. Hän valmistui vuonna 1966 Voimistelulaitokselta, Jumpalta, ja pääsi saman tien valmentajaksi Suomen Urheiluliittoon. ”Siinä yhteydessä sain valmennettavikseni huomattavan hyviä naisyleisurheilijoita, jotka myös menestyivät hyvin.” Ura lähti liikkeelle, seuraavassa tehtävässä Mäkelänrinteen yhteiskoulussa (1970-1980) Helin oli kehittämässä sekä keskikouluun että lukioon liikunnallista urheilulinjaa eli syntyivät sekä liikunnallinen keskikoulu että urheilulukio.

Mäkelänrinteen vaihe Helinin työuralla päättyi kuitenkin vuonna 1980, jolloin koulussa muu toiminta urheilulukiota lukuun ottamatta lopetettiin, eikä kolmelle liikunnanopettajalle enää riittänyt töitä. Helinille tarjottiin opettajan paikkaa Helsingin seudulta, mutta jo urheilupiireissä olemaan tottunut Helin epäröi. Koko 1970-luku oli ollut hänelle aikamoista menoa, koulussa päivät ja valmennusta iltaisin ja viikonloppuina. Kisakalliossa syntynyt ajatus palkata miesopettaja sopi Helinille erinomaisesti, kun paikkaa hänelle tarjottiin.

”Vaikka se toinenkin paikka oli tarjolla, kiinnostuin ja sanoin että voidaan katsoa miten työ alkaisi sujua.” Kiinnostus lisääntyi aika nopeasti, koska ”henki Kisakalliossa oli erittäin hyvä”. ”Ja kai minä sain liikkeelle ne, jotka olivat valmentajakursseilla ja myös ne, jotka olivat opiston omilla kursseilla”, Helin arvelee. Myös opettamisen erityisaihe sopi Helinille eriomaisesti. ”Siellä tarjottiin tehtäväksi muun muassa kehitellä taitoasioita, joista minulla oli jo materiaalia valmiina tehtyäni nopeusvalmennuskirjaa ja siinä oli aika hyvä jo Jyväskylän yliopistonkin valmentajakoulutuksessa käytetty taitovalmennusosio. Tämä antoi hyvän pohjan viedä näitä asioita eteenpäin myös Kisakalliossa”, Helin sanoo.

Kaikki Suomen parhaat taitoluistelijat kävivät Kisakalliossa silloin.

Helinin taitovalmennuskirja oli valmistunut vuonna 1978 ja hän oli saanut mahdollisuuden jopa esitelmöidä Venetsiassa Euroopan valmentajayhdistyksen tilaisuudessa. Kirja oli myös palkittu ja erityisesti sen taito-osio nopeusvalmennuksen ohella oli huomattava sekä kiinnitti huomiota siis myös Jyväskylässä. Muuten Helinin 1970-luku oli hurahtanut valmentamisessa ja koulutyössä. Opinnot olivat olleet Jumpalta valmistumisen jälkeen pysäkillä. ”Kisakalliossa sain kimmokkeen lähteä jatkamaan opiskelua Jyväskylässä. Siinä yhteydessä ryhdyin tekemään taitoaiheesta gradua, jossa käytin tätä Kisakallion materiaalia. Suunnilleen puolitoista vuotta työskentelin gradun tiimoilta oppilaiden kanssa ja saimme hyviä tuloksia aikaan. Tulokset ovat nähtävissä siinä gradussa (vuonna 1983), josta Risto Telama antoi hyvät arviot.”

Pertti Helin oli Kisakalliossa kaikkiaan seitsemän vuotta. Maisteritutkinnon jälkeen hän jatkoi opistolla taitovalmennukseen liittyvällä toiminnalla, mikä johti lopulta väitöskirjaan, joka tarkistettiin vuonna 1987 Kuopion yliopistossa. ”En pitänyt juurikaan opintovapaita tuona aikana Kisakalliossa. Tykkäsin opiskelusta ja varsinkin kesät tein sen suhteen paljon töitä”, Helin kuvaa prosessia. ”Ja nimenomaan Kisakalliossa teimme paljon testejä taitovalmennuksen kehittämiseksi.”

Kisakalliossa oli tuona aikana käytettävissä erityisesti kaksi neljän kuukauden kurssia, mutta lisäksi ”käytettävissä” oli iso joukko maan parhaita taitolajien edustajia. ”Kaikki Suomen parhaat taitoluistelijat kävivät Kisakalliossa silloin, mutta myös muiden lajien edustajia, esimerkiksi maan parhaiden voimistelijoiden kanssa teimme paljon testejä”, Helin kertoo.

Pertti Helinin mukaan taitovalmennus sisältää periaatteessa kaksi erillistä osaa. ”Ensimmäinen on taitavuus, joka on motorisen oppimisen lähtökohta. Siinä on kymmenen eri tekijää, joiden kehittäminen pitää huomioida jo lapsesta lähtien. Toinen on sitten tekniikkapuoli eli automatisoidaan liikkeet ja pyritään saamaan ne mahdollisimman täydellisiksi.”

 

Helin kuitenkin muistuttaa että taitavuus on hyvän tekniikkaoppimisen avaintekijä. ”Jos lähtökohta ei ole monipuolinen, voi sanoa että urheilija ei koskaan opi hyvää tekniikkaa. Toki lajit ovat kovin erilaisia. Osa on automatisoitua liikettä toistavia tekniikkalajeja, toiset hyvin monenlaista ja erilaista teknistä suoritusta sekä lajissa omattavia tekniikoita vaativia. Suurin osa on kuitenkin taitavuuslajeja”, Pertti Helin kuvaa.

Tärkeää on monipuolisuus ja elämän näkeminen monelta kantilta.

Helmikuussa vuonna 2019 Pertti Helin täytti 78 vuotta. Hän sanoo yhä tapaavansa kavereita, joka saivat innostuksensa silloin hänen kursseiltaan. ”Nykyisin nuorempi polvi on saanut koulutuksensa taitovalmennukseen Jyväskylästä ja päässyt siihen helpommin mukaan, mutta silloin ennen lähtökohdat olivat vähän toiset. Ja nimenomaan me haimme aina sen porukan kanssa kaikkea yhdessä, syntyi valtava innostus ja kehitettiin sellaisia harjoitteita ja testejä, joilla pystyttiin määrittelemään, millä tasolla taitavuus on ja onko se kehittynyt”, Helin muistelee.

Pertti Helin korostaa, ettei ole koskaan katunut lähtemistään Kisakallioon. ”Tärkeää on monipuolisuus ja elämän näkeminen monelta kantilta. Ja voin sanoa että se innostus Kisakalliossa innosti myös minua jatkamaan opiskelua, ensin Jyväskylässä ja sitten Kuopiossa. Olen sellainen monelta kantilta katsoja, jolle väitöskirjaa tehdessä oli psyykkinen puoli lähempänä sydäntä laatiessani sen nimenomaan Kuopion lääketieteelliseen tiedekuntaan. Olin kiinnostunut tiedoista, jotka käsittelevät ihmistä kokonaisvaltaisesti.”

Erityisesti Helin kuitenkin haluaa korostaa sitä ”valtavan hienoa yhteistyön henkeä, jota Kisakallion nuorissa oli”. ”Monet olivat ensi kertaa poissa kotoa, mutta heillekin oli upeaa kun saatiin yhdessä tuloksia aikaan. Kaikilla riitti intoa tehdä iltaan asti ja vielä illallakin, asiaan oli niin suuri into. Samalla tavalla itsekin toimin innostuksen, enkä suinkaan virka-ajan puitteissa.” 

Väiteltyään Kuopiossa filosofian tohtoriksi Pertti Helin toimi vuoden 1990 Kuopion yliopiston psykofysiologian dosenttina. Vuosina 1990-2002 Helin toimi lehtorina Turun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ja Turun normaalikoulussa. Vielä päästyään eläkkeelle 2003 Helin toimi Venäjällä EU:n ja Suomen ulkoasiainministeriön rahoittamien terveys- ja liikuntakasvatus projektien johtajana 2003-2013.

Pertti Helinin lopettaessa Kisakalliossa hänen paikalleen tuli toinen kymmenottelijataustainen, Asko Härkönen, joka toki oli välillä muualla, mutta palasi sitten jälkeen Lohjalle, nyt rehtoriksi.