•  

Varaa nyt

1. Tarkenna

1. Ota yhteyttä

3. Jalkapallokentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Haluamme varmistua että tekonurmikentän kaikki palvelut (alkuverryttelytilat, pukukopit, lajisi vaatima kalusto) ovat käytössäsi.

Jalkapallokentän varaukset ja tiedustelut:

Elina Kaukojärvi, avainasiakasvastaava

+358445846518

1. Ota yhteyttä

3. Padel-kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Padel-kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Ota yhteyttä

3. Tennis-kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Tennis-kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Ota yhteyttä

Jäähallin varaaminen onnistuu vain puhelimitse,
koska haluamme varmistua että halli on miehitetty ja kaikki palvelut (alkuverryttelytilat, pukukopit, lajisi vaatima kalusto) ovat käytössäsi.

Jäähallin varaukset ja tiedustelut:

Jenni Korhonen, avainasiakasvastaava

+358 44 584 9122

1. Ota yhteyttä

3. Beach volley -kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Beach volley -kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Valitse saapumispäivä

Valittuna:
Valitse saapumispäivä
Hakutuloksia (0 kpl)
Vapaana
Valittuna
<< Uusi haku

Tapahtumakalenteri

Tapahtumatyypit

Voit suodattaa tapahtumia valitsemalla yhden tai useamman tapahtumatyypin. Saat lisätietoa tapahtumasta klikkaamalla sitä kalenterissa.

Leirit ja lomat

huhtikuu 2020

ma ti ke to pe la su
30. 31. 1. 2. 3. 4. 5.
6. 7. 8. 9. 10. 11. 12.
13. 14. 15. 16. 17. 18. 19.
20. 21. 22. 23. 24. 25. 26.
27. 28. 29. 30. 1. 2. 3.
Paytrail palautukset
X

Paytrail palautukset

Alkaa
1.5.2020
Päättyy
31.5.2020

Paytrail palautukset

Varaa

Kaarina Kari

NAISTEN NAINEN

Luonnehdittaessa Kaarina Karia otsikon tavalla ei kannata lähteä tulkitsemaan noita sanoja kovin kirjaimellisesti; Kaarina Karille nainen oli monimuotoisesti koko elämän henkinen lähtökohta ja sisältö. Hän oli naisten primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukossa. 

Kuljettaessa aasinsiltaa voisi Karia verrata vastakohtaisesti vaikkapa sarjakuvien pesukarhulakkiseen Davy Crockettiin, jonka monet muistavat ”miesten miehenä”. Toki Crockett oli myös todellinen henkilö, jonka kohtalo oli kaatua senaattorina puolustaessaan Alamon linnoitusta meksikolaisia hyökkääjiä vastaan.

Kaarina Karille Kisakallio oli se linnoitus, jonka tuella ja suojassa ”eläkeläisenäkin” hän saattoi käydä kamppailua naisen aseman puolesta. Hänelle nainen oli tavallaan uhanalainen ihmislaji, jonka kohtelun hän koki puutteelliseksi ja ymmärsi toisaalta myös sen, että pelkkä puhuminen ei tasa-arvoa edistä tai tuo, vaan se vaatii naiselta itseltään aktiivisuutta ja uskoa omiin kykyihin. Niiden ylläpitämisessä oli liikunta Karille kenties merkittävin osa-alue.

Ja kyllähän Kaarina Kari itsekin liikkui, valloitti vuonna 1933 jopa Suomen korkeimman tunturin Haltin, mikä oli vahva retkeilysuoritus vaikka seurueen raskaat varusteet porokyydillä kulkivatkin ja jaloissa olivat paikallisille omituiset ”hiihtohousut” – ei ihme että näitä ”kulkijanaisia” alettiin kutsua ”kaarinoiksi”. 

Halu huolehtia ja parantaa naisen asemaa periytyi Karille varmasti lapsuudesta, joka oli täynnä läheisten menetyksiä. Kasvu aikuisuuteen piti sisällään toinen toistaan rankempia kokemuksia.

Joskus jopa kiivaaksikin muodostunut halu huolehtia ja parantaa naisen asemaa periytyi Karille varmasti lapsuudesta, joka oli täynnä läheisten menetyksiä. Papin tyttären kasvu aikuisuuteen piti sisällään toinen toistaan rankempia kokemuksia.

Kari oli todellinen innovaattori

Kaarina Kari syntyi nuoren papin perheeseen Kalvolassa joulun kynnyksellä (17.12) vuona 1888 toisena lapsena – vuotta ennen syntynyt Hulda oli kuitenkin kuollut jo vauvana. Kaarina jälkeen syntyivät kaksospojat Kalervo ja Kullervo, joista Kullervokin menehtyi aivan lapsena. Pitkään ei jaksanut isä Kaarlo Kustaakaan, vaan kuoli 31-vuotiaana Kaarinan ollessa vasta nelivuotias. Kalervo-veljen kanssa Kaarina kasvoi varhaiseen aikuisuuteen, mutta menetti pian tämänkin veljen; jääkärikapteenina Saksasta sisällissotaan palannut Kalervo uupui haavoittumisen jälkeen jäykkäkouristukseen 1918.

Vähävaraiseksi jäänyt äiti, talollisen tytär Maria (Ylipohja) muutti miehensä kuoltua kahden lapsensa kanssa ensin isän synnyinseudulle Kuhmalahdelle ja sieltä Tampereelle ja Helsinkiin, jossa piti täysihoitolaa ja ruokalaa, viimeksi Aleksanterinkadulla. Kovin vanhaksi ei äitikään jaksanut, vaan kuoli jo vuonna 1920 vain 53-vuotiaana. Näin Kaarina oli menettänyt koko läheisen perheensä kohtuuttoman nopeasti.

Kaarina Karin oman elämäntien päätepiste löytyy Kuhmalahden idyllisen pieneltä hautausmaalta. Hautakivestä löytyy arvo professori, sen hänelle vahvisti presidentti Urho Kekkonen vuonna 1959. Kuolinpäivä on maaliskuun 21 vuonna 1982; Kaarina Karin elämäntie oli pitkä, hyvin pitkä muuhun lähiperheeseen verrattuna, yli 93 vuotta. Varmasti osansa pitkään elämään oli liikunnalla, jonka terveelliseen vaikutukseen Kaarina Kari aina uskoi. ”Onnellinen on se, joka on niin terve että voi lähteä retkelle ja vielä onnellisempi se terve, joka ymmärtää lähteä retkelle”, Kaarina Kari totesi vuonna 1937. Liikunta tuo terveyttä ja terveys elämäniloa, löytyy Kaarina Karin elämänohjeesta tiivistettynä.

Voimistelu oli Kaarina Karin ylivoimainen ykkösaihe jo koulussa, jossa hän itse muisteli olleensa huono oppilas, erityisesti kielet ja niistä ruotsi olivat hänelle vaikeita. Irja Kleemolan Kaarina Karista laatiman elämäkerran lopusta löytyy ruotsin kieleen liittyvä sinänsä hassu paradoksi, mikä kuvastanee lähinnä ihmisen aivoissa syntyviä liikkeitä lopun lähestyessä: ”Potilaan tilassa oli aivan hyviä aikoja, jolloin hän suunnitteli kursseja ja juhlia entiseen tapaansa. Hän tarkkaili tilaansa ja esitti huomioitaan vierailijoille. Oli aikoja, jolloin hän tuntui elävän muissa maailmoissa ja puhui vain vieraita kieliä, lähinnä ruotsia, jonka oli aina sanonut olleen itselleen vaikeaa!”

Kaarina Kari pääsi ylioppilaaksi Tampereella 1908 ja valmistui Voimistelulaitokselta voimistelunopettajaksi kolme vuotta myöhemmin 1911, vaikka silloinkin aluksi heikko ruotsi tuotti vaikeuksia. Tuo ei kuitenkaan vielä riittänyt, vaan Kaarina toteutti isänsä varhaisen toiveen ja luki myös lääkäriksi, valmistuen 1917. Väitöskirjakin oli tekeillä aiheesta ”kuinka loman vietto vaikuttaa oppilaiden suorituskykyyn”, mutta ohjaavan professorin äkillinen kuolema ja voimistelukiireet menivät edelle ja hanke jäi. Nykyään kyseinen väitöskirjan aihe saattaa herättää hymyjä, mutta yli sata vuotta sitten maailma ja loman viettokin olivat erilaiset.

Kaarina Kari ei siis tehnyt aiheesta väitöskirjaa, mutta lähti toteuttamaan sitä konkreettisesti viemällä Ruotsista saamansa mallin mukaisesti opettajana oman luokkansa vuonna 1929 Kajaaniin ja Sotkamoon hiihtovaellukselle pääsiäisloman aikana. Tästä sai alkunsa niin sanottu koululaisten hiihtoloma, jota Kaarina Kari ensimmäisen kokemuksensa perusteella yhdessä Anni Collanin kanssa kehitteli. Toki tarvittiin sitten mies että idea saatiin virallistettua eli Tahko Pihkala sai lopulta ajettua hiihtoloman asetuksiin vuosina 1933 (valtion oppikoulut) ja 1934 (kansakoulut). Eli kyllä hiihtolomaidean keksijä oli Kaarina Kari, vaikka monet sitä Tahkonkin ideaksi tyrkyttävät. Kompromissina monissa lähteissä on nykyisin mainittu hiihtoloman äidiksi Kaarina Kari ja isäksi Tahko Pihkala.

Kaarina Karin retkeilyharrastuksesta kertoo hyvin jo edellä mainittu Haltin valloitus vuonna 1933. Seurue vei tuolloin mukanaan Haltille myös Fazerin peltirasian, johon sijoitettuun kirjaan saivat kaikki valloittajat nimensä kirjoittaa – pari vuotta sitten nimiä oli Haltin huipulle kertynyt jo reilut 177 000. 

Kaarina Karin ennakkoluulottomuutta retkeenkin liittyen kuvaa hyvin hänen pukeutumisensa ja ”tulevaisuuden housut”, joiden synnystä hän itse kertoi Kleemolan kirjassa näin, perinteisestihän naiset olivat hiihtäneet hameissa: ”Meillä oli aluksi golfhousuja ja sitten säärykset. Mutta sitten Kuopion kurssille valmistin itselleni housut, jotka olivat aivan nilkkoihin asti, niin että hihna oli kantapään alla. Kun kysyttiin miksi sinä olet noin pitkät housut laittanut, vastasin että ne ovat tulevaisuuden housut. Ja sitten alkoi tulla muillekin pitkiä housuja. Ne olivat aika leveitä, silloin oli leveä muoti. Näin minä siis aloitin pitkien housujen käytön.” 

Seuraava rajoja särkenyt ”housunainen” taisi olla melonnan olympiavoittaja Sylvi Saimo, joka ilmestyi aikanaan eduskuntaan housupuvussa vastoin puhemiehistön määräystä.

Kaarina Kari oli energinen kuten innovaattorit aina. Hän teki useita erilaisia opintomatkoja, kävi Tanskassa tutustumassa primitiiviliikuntaan, Ruotsissa ja Norjassa hiihtoon ja lasketteluun. Entinen Suomen olympiakomitean puheenjohtaja ja vahva alppihiihtomies Roger Talermo esimerkiksi tunnustaa juuri Kaarina Karin tuoneen laskettelun Suomeen. Edelleen Kari vieraili Tshekkoslovakiassa seuraamassa telinevoimistelun kehittämistä, Saksan liikuntakouluissa, tapasi jopa Hitlerin Berliinin olympiakisoissa, tutustui aikanaan myös Leningradin ja Moskovan liikuntakulttuuriin. Ja varmasti ikimuistettavaa oli tohtori Albert Schweitzerin tapaaminen Lambarenessa.

Kaarina Karin kirjallinen tuotanto ei ole lyhyesti kuvattavissa, vaan vaatisi aivan oman kokonaisuutensa. Mutta varsinaisen elämäntyönsä Kaarina Kari teki koulussa ja naisten liikunnan vaalijana. 

Opettaja, lääkäri, liikunnan apostoli

Helsingin Suomalaisessa tyttölyseossa/Tyttönormaalilyseossa Kaarina Kari toimi voimistelunopettajana ja koululääkärinä aina 1960-luvulle asti. Nuorena ambulanssilääkärinä hän oli jo sisällissodassa, talvisodan aikana taas Kivelän sairaalassa ja jatkosodassa Suojärven ja Korpiselän huoltolääkärinä järjestäen samalla sodan jaloissa kyläläisille liikuntaharrastuksia, tanhuiltoja ja jopa jumalanpalveluksia. Erityisen merkittävä hänen panoksensa olikin naisten ja tyttöjen liikunnan uranuurtajana. 

Vaikka Kaarina Kari uskoi vahvasti liikunnan ja terveiden elämäntapojen, retkeilyn ja ravinnon merkitykseen naiselle, hän oli kuitenkin paitsi naisten nainen myös aikansa nainen, jolle naisten kilpaurheilu ei ollut yksiselitteisen tervetullutta. Pikemminkin monessa suhteessa hän SNLL:n puheenjohtajana (1922-1954) ja vaikuttajana yritti ”tuomita” aika lailla miehiseen tapaan naisten osallistumisen kilpaurheiluun. Taustalla oli toki myös kilpailu naisen vallasta johtaa naisia.

SNLL johtajanaan Kari otti aluksi vahvan vastustavan kannan naisten yleisurheiluun ja korosti kilpaurheilun kielteistä vaikutusta naisellisuuteen kuten teki muun muassa Tahko Pihkala. Liitto katsoi että naisten urheiluharrastus uhkasi heidän tulevaa tehtäväänsä äiteinä, naisia varoiteltiin terveydellisistä riskeistä ja jopa ”miesmäisyyden” lisääntymisestä. Taustalla oli kuitenkin hyvin pitkälle SNLL:n pyrkimys poistaa sen naisjohtajuuden suvereenisuutta uhanneet tosiseikat; kilpaurheilussa naiset olisivat joutuneet sopeutumaan miesten sääntöihin. Sen vuoksi Kaarina Karikin yritti viimeiseen asti vastustaa miesten johtamaa toimintaa, kuten hän itse kirjoitti vuonna 1932 Kisakenttä-lehdessä, kun maahan oltiin perustamassa naisten yleisurheiluseuraa:

”Lähdin sinne kokoukseen Anni Collanin kanssa pelastaakseni mitä pelastettavissa oli. Tiesin että kilpailua oli mahdoton vastustaa, mutta toivoin ja uskoin että voisin johtaa ainakin itsenäisen yhdistyksen perustamiseen. Olen koittanut teroittaa että yhdistyksen pitäisi hankkia itselleen naisjohtaja. Mutta heillä tuntuu olevan niin kiire kilpailuun että kun ei ole valmista naisvalmentajaa, niin täytyy turvautua mieheen. Jos näin tapahtuu, on se sellainen taka-askel maamme naisten liikuntakasvatuksen historiassa että sitä tullaan häpeämään vielä vuosikymmeniä.”

Kuten Tahko Pihkala, Kaarina Kari oli oman aikansa näkijä ja kokija, jonka suhde mieheen oli aina selvästi sukupuolet erottava. 

Kaarina Kari myös eli niin kuin opetti, oli itse kuitenkin myös elinikäinen oppija, älykäs ja vahva nainen omassa ajassaan. On selvää että eläessään nykyajassa Kaarina Kari olisi joissakin asioissa saanut tai joutunut valitsemaan erilaisen lähtökohdan ja näkökulman. Kuitenkin liikunnallisuus, pedagoginen näkemys liikuntavalistuksen lisäksi myös urheiluympyröihin, kuten erityisesti taitojen valmennukseen, olivat niitä ominaisuuksia, jotka tekevät Kaarina Karin historiassa merkittävän.

Monet ovat vakuuttaneet että ilman Kaarina Karia ei Kisakallion urheiluopistoa olisi olemassa. Kaarina Karin ennakkoluuttomuuden ansiosta vuonna 2019 jo 70 vuotta täyttävä opisto on kulkenut pitkän ja tapahtumarikkaan tien Sipoon ja nykyisin Helsingin Karhusaaresta Lohjalle, jossa mystiikkaan taipuvaisen, unia tulkinneen ja horoskooppejakin tutkineen Kaarina Karin muisto on yhä tunnettavasti kaikkialla opiston poluilla, reiteillä, saleissa ja rakennuksissa.

Kisakalliossa kuljetaan edelleen Kaarina Karin jäljillä. Niiden mukaan liikunta on lääke kaikille, ikään ja tasoon katsomatta. Päähuomio opistossa kohdistetaan kuitenkin edelleen Kaarina Karin tavoin lapsiin ja nuoriin. Ja voidaan sanoa että Kaarina Karin aikanaan kavahtamalla huippu-urheilulla ja hänen nuoriin ja naisiin kohdistuneilla tavoitteillaan on sama lähtökohta eli laatu ja tinkimättömyys - vain paras on kyllin hyvää!

Kirjoittajat: Jouko Vuolle ja Arto Teronen