•  

Varaa nyt

1. Valitse laji

1. Ota yhteyttä

3. Jalkapallokentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Haluamme varmistua että tekonurmikentän kaikki palvelut (alkuverryttelytilat, pukukopit, lajisi vaatima kalusto) ovat käytössäsi.

Jalkapallokentän varaukset ja tiedustelut:

Elina Kaukojärvi, avainasiakasvastaava

+358445846518

1. Ota yhteyttä

3. Padel-kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Padel-kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Ota yhteyttä

3. Tennis-kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Tennis-kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Ota yhteyttä

Jäähallin varaaminen onnistuu vain puhelimitse,
koska haluamme varmistua että halli on miehitetty ja kaikki palvelut (alkuverryttelytilat, pukukopit, lajisi vaatima kalusto) ovat käytössäsi.

Jäähallin varaukset ja tiedustelut:

Jenni Korhonen, avainasiakasvastaava

+358 44 584 9122

1. Ota yhteyttä

3. Beach volley -kentän varaaminen onnistuu vain puhelimitse. Ole reippaasti yhteydessä asiakaspalveluumme, niin katsotaan ensimmäinen sinulle sopiva vapaa aika!

Beach volley -kentän varaukset ja tiedustelut:

Kisakallion vastaanotto

(019) 31511

1. Valitse saapumispäivä

Valittuna:
Valitse saapumispäivä
Hakutuloksia (0 kpl)
Vapaana
Valittuna
<< Uusi haku

Tapahtumakalenteri

Tapahtumatyypit

Voit suodattaa tapahtumia valitsemalla yhden tai useamman tapahtumatyypin. Saat lisätietoa tapahtumasta klikkaamalla sitä kalenterissa.

syyskuu 2020

ma ti ke to pe la su
31. 1. 2. 3. 4. 5. 6.
7. 8. 9. 10. 11. 12. 13.
14. 15. 16. 17. 18. 19. 20.
21. 22. 23. 24. 25. 26. 27.
28. 29. 30. 1. 2. 3. 4.

Hiihtoloman syvempi olemus

Ennen oli, ellei paremmin, niin ainakin toisin.

Käsi sydämelle: kun nykyisin puhutaan hiihtolomasta, niin kuinka moni riemuitsee mahdollisuudesta päästä viikoksi hiihtämään, vaikka olisi kuinka hohtavat hanget? Rehellisesti nykyajan koululainen kuitenkin riemuitsee siitä ettei viikkoon tarvitse raahautua kouluun aamulla aikaisin - etenkään suksilla.

Ennen oli, ellei paremmin, niin ainakin toisin. Oli aikoja vielä joskus 50 vuotta sitten, jolloin hiihtoa tavalla tai toisella hiihtolomalla edellytettiinkin. Opettajat sitä edellyttivät, mutta myös vanhemmat. Nykyisin voisi kärjistetysti sanoa että suunnataan usein lunta pakoon etelään, käydään elokuvissa tai pelataan sähköpelejä. Vietetään hiihtolomaa ilman hiihtoa.

Ylös, Suomen pojat nuoret, ulos sukset survaiskaa

Toki hiihtäjiäkin on; Lapissa ja muualla hiihdetään alaspäin ja maastossakin lylyilijöitä toki näkyy, mutta tuskin määrä hiihtoloman vuoksi paljon kasvaa. Sellaisena kuin Kaarina Kari ja Tahko Pihkala hiihtoloman ymmärsivät ja sitä kehittivät, se löytyy pian enää historian kirjoista. Eli saapa nähdä kuinka kauan helmikuussa vielä vietetään porrastettuna tai ilman porrastusta olevaa nimenomaan hiihtolomaa ennen kuin nimi muuttuu esimerkiksi talvilomaksi koululaisillekin.

Kisakallio liittyy hiihtolomaan ennen kaikkea siksi, että kaikessa aikanaan mukana ollut Kaarina Kari voidaan nimetä ajatuksen äidiksi. Kaikki lähti siitä kun Kari vei Helsingin tyttökoulun luokaltaan kymmenkunta tyttöä hiihtoretkelle pääsiäisenä vuonna 1929 Kajaaniin, oli saanut idean moisesta pari vuotta aiemmin vieraillessaan tunturihiihdossa Ruotsissa. Kajaaniin varmasti siksi, että etelästä olivat lumet jo häviämässä, mikä myöhemmin ratkaisi osaltaan hiihtoloman ajankohdan. Tyttöjen ”hiihdättäminen” oli kovin uusi asia, vaikka kilpahiihtoon naiset olivat toki osallistuneet. Kuitenkin hiihto miellettiin aika pitkälle poikien lajiksi.

Vielä 1970-luvulla Suomen Hiihtoliiton juhlissa virallinen laulu oli Julius Krohnin 1800-luvun puolivälissä kirjoittama ”Suksimiehen laulu”, jonka ensimmäinen säkeistö alkaa ”Ylös, Suomen pojat nuoret, ulos sukset survaiskaa”, eikä laulussa myöhemminkään puhuta kuin miehistä tai veikoista, naiset ja sisaret ”juhlalaulusta” puuttuivat heti alusta lähtien. Kaarina Karin ansioksi on luettava myös tyttöjen kannustaminen tähän suomalaiseen talviurheiluun.

Siitäkin on kiistelty kuka hiihtoloman keksi, oliko se Kaarina Kari vai Tahko Pihkala, jonka kannattajat mielellään näkevät Tahkon lähes kaiken liikunnan isänä. Historiallinen tosiasia kuitenkin on että Kaarina Kari kehitti idean, jota Tahko ryhtyi virallisia teitä ajamaan ja vuonna 1933 annettiin asetus oppikoulujen ja vuotta myöhemmin kansakoulujen hiihtolomasta. Kaarina Kari oli siis hiihtoloman ”äiti ja näkijä”, Tahko taas isä ja Karin vision toteuttaja. Tänä vuonna virallinen hiihtoloma täyttää jo 86 vuotta. Paljon on muutoksia tapahtunut tuossa ajassa.

”Hiihtoloma on pedagogisesti ensinnäkin aika lailla eri asia kuin 1930-luvulla, jolloin hiihdon opetusta ei kouluissa ollut niin painokkaasti. Tänä päivänä hiihtoa opetetaan kouluissa samoin kuin muitakin talvilajeja, minkä vuoksi hiihtoloma on eri asemassa kuin aikanaan”, muistuttaa Kisakallion toimitusjohtaja Petri Tarkkanen.

”Hiihtoloma tänä päivänä koetaan ennen kaikkea tarpeelliseksi katkaisemaan pitkää viiden kuukauden opiskelujaksoa, mikä on aika tiukka setti. Pienet lomat aina välissä antavat aivoille vähän muuta mietittävää samalla idealla kuin syyslomakin.”

Toimitusjohtaja ei myöskään näe hiihtolomaa Kisakallion kannalta kovin merkittäväksi. ”Kisakalliolle opistona hiihtoloma on nykyisin matalan sesongin aikaa. Ei ole lumitakuita, eikä halukkaiden löytäminen esimerkiksi perheleireille ole helppoa pelkästään hiihtolomateeman ympärille. Ne, joilla on varaa ja mahdollisuuksia lähtevät mieluimmin lumivarmoille alueille tai sitten etelään. Lähiloma ei oikein ole tuote nykyään.”

Tässä yhteydessä tulee kirjoittajalle väkisinkin mieleen että elämässä pitäisi olla mahdollisuus edetä taaksepäin ja esitellä hiihtoloman keksijälle idean nykytila kun on kulunut esimerkiksi 86 vuotta idean synnystä. Kaarina Karin alkuperäinen ajatus kun oli tarjota nimenomaan tytöille ja yleensä lapsille talvista hiihto-oppia. Kari oivalsi hiihtoloman mahdollisuudet lasten ja perheiden kannalta ja varmasti uskoi, että urheiluopisto jos mikä olisi erinomainen ajatuksen toteuttaja. Ja nyt toimitusjohtaja sanoo että ”opiston kannalta hiihtoloma ei ole mikään sisäänheittotuote”.

Voisi kuvitella ja lähes kuulla Kaarina Karin kavahtavan moisesta. On varmaan kuitenkin erinomainen asia että menneisyys ei voi tulla tulevaisuudeksi, eikä toimitusjohtajan tarvitse nykyisyyteen hetkeksi ”palaavalle” Kaarina Karille nyt ryhtyä selittämään mihin katosi se hiihtoloma, jonka eteen hän niin palavasti kaiken muun ohessa työtä teki!

Tokihan toimitusjohtaja Petri Tarkkanen on oikeassa. Hän sanookin että ”hiihtoloma on Kisakallion kannalta kohtuullisen vaikea, koska lajiliitotkaan eivät mielellään laita leirejä aikaan, jonka perheet voivat käyttää yhdessäoloon”. ”Hiihtolomat on myös porrastettu viikoille 8 ja 9, mikä sekin vaikeuttaa hiukan opiston kannalta asiaa.”

Tarkkanen myöntää, että ”Kisakalliossa on kädet nostettu tietyllä tavalla pystyyn”. ”Toisaalta vaikka majoitustiloja on hyvin, ei nimenomaan perhemajoitukseen sopivia tiloja ole liikaa. Aivan opistolla ei myöskään ole hiihtofasiliteetteja ja helmikuu onkin aktiivisuudeltaan vuoden heikoin kuukausi.” Petri Tarkkanen kuitenkin korostaa että ”lapset ja nuoret ovat Kisakallion kannalta aina ydinkohderyhmä ja Kisakallio joka tapauksessa tarjoaa hiihtolomankin aikana paljon eri vaihtoehtoja niille, jotka haluavat tulla – aktiviteetteja on lähes 300 erilaista”.

”Kokonaisuutena Lohjan alueen lapset ja nuoret ovat tärkeä kohderyhmä ja Kisakallo on kouluille merkittävä varhaiskasvatuksen kumppani. Opetetaan opettajia liikuttamaan ja lapsia liikkumaan. Myös alueen olosuhteet ja liikuntapaikat ovat varhaiskasvatuksen käytössä yhä enenevässä määrin. Opiston noin 150 opiskelijaa on siihen tarkoitukseen hyvä massa.”

”Kisakallio siis luo tänään enemmän valmiuksia lapsille liikkua hiihtolomalla kuin varsinaisesti liikuttaa sen aikana. Keskiössä on liikuttajien kouluttaminen”, Petri Tarkkanen korostaa.

Ja tokihan Kisakallio on ylpeä siitä että juuri Kaarina Kari oli ideoimassa hiihtolomaa. ”Kisakallio on viime aikoina tehnyt kovasti yhteistyötä kiinalaisten kanssa ja vienyt talviurheilutietoutta vuoden 2022 talviolympiakisojen järjestäjämaahan. Kiinassa panostetaan juuri nyt talviurheiluun, ja on ollut hienoa kertoa että juuri meidän perustajamme keksi hiihtoloman. Se jo kertoo aika paljon ja on ollut hyvä ja uskottava alku hyvälle tarinalle, ovet ovat auenneet oivallisesti”, Petri Tarkkanen sanoo.

Kaarina Karin ja Tahko Pihkalan luoman hiihtoloman syvempi olemus ei siis perustu enää kansan kuntoon tai talviseen selviytymiseen vihollisen uhatessa yhtään sen enempää kuin pesäpallon kuviteltu harjoitusapu kranaatteja heiteltäessä vainoajan niskaan. Nykymuodossaan hiihtoloma antaa ennen muuta perheille mahdollisuuden olla ja tehdä yhdessä, jopa hiihtää jos sille päälle sattuvat.

Ja sen Suksimiehen laulun ensimmäisen säkeistön voisi muuttaa kuulumaan vaikka näin että ”ylös Suomen lapset nuoret, ulos sukset survaiskaa, lumi peittää laaksot vuoret, hyv´on meidän luisuttaa, jalka potkee, suksi notkee, sujuilevi sukkelaan”. Loppu laulusta keskittyykin sitten karhunkaatoon ja vihollisen torjuntaan, millä on aika vähän nykyisin hiihtoloman kanssa tekemistä!